Suupohjan / Kauhajoen seudun KOKO

Pohjanmaan Nikkarikeskus Kurikan Jurvassa muuttaa nimensä Sisustuskeskus Sellaksi. Sellan avajaisia vietetään kolmen tapahtuman voimin 8.-13. maaliskuuta. Ensimmäisenä on luvassa naistenilta maanantaina 8. maaliskuuta. Sisustuskeskuksen avajaisia vietetään perjantaina 12.3. Sella-svengin nimissä, luvassa on mm. Sellan esittely ja live-bändi. Lauantaina 13.3. vietetään koko perheen pilkkitapahtumaa yhdessä Sälli-Campingin kanssa.

Toimitusjohtaja Johanna Peltoniemi kertoo, että Nikkarikeskuksen hallitus lähti tekemään uutta strategiaa vuosi sitten.
-    Ensi vaiheessa luomme Sisustuskeskus Sellan, joka sisältää sisustusmyymälän ja -näyttelyn. Luomme myös ohjelmapaketteja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tavoitteena on rakentaa elämyksellinen ostosmatkailukohde ja kehittää keskusta kokous- ja seminaaripaikkana.
-    Sisustuskeskuksessa huonekalujen maailma laajenee asumiseen ja siihen liittyviin tuotteisiin.

Sisustuskeskus Sellan visiona on tehdä tunnetuksi pohjalaista ja suomalaista sisustusalan osaamista. Se luo yrityksille ja yhteisölle toimintaedellytyksiä, auttaa markkinoinnissa ja toteuttaa yritysten yhteishankkeita.

Keskuksessa on nyt näytteillä uusi sisustuskokonaisuus Luxus-teemaisena.

www.nikkarikeskus.fi/naistenilta.pdf
www.nikkarikeskus.fi/sellasvengit.jpg
www.nikkarikeskus.fi/pilkki.pdf

Hyvinvointi on jakaantunut sirpaleisesti, nuoret ja miehet ovat vaarassa joutua pitkäaikaistyöttömiksi. Koulutustasomme on Etelä-Pohjanmaalla edelleen matala ja Seinäjokea, Lapuaa ja Ilmajokea lukuunottamatta alue on muuttotappioaluetta.

Siinä muutamia faktoja, jotka ilmenevät valmisteilla olevasta maakuntaohjelmasta vuosille 2011-14. Positiivisia asioitakin on näkyvissä, mm energia- ja ympäristöteollisuus luo mahdollisuuksia ja kasvua lähivuosina. Työvoiman tarve tulee olemaan iso, kun lamasta päästään.

Etelä-Pohjanmaan liitto valmistelee ohjelmaa ja kiertää maakunnissa kuulemassa kommentteja ohjelmaan. Suupohjan tilaisuus pidettiin Kauhajoella 10. helmikuuta. Maakuntavaltuustoseminaari käsittelee ohjelmaa 8. maaliskuuta. Ohjelma hyväksytään maakuntavaltuustossa toukokuun lopussa.

Logistia-Instituutti käynnistyi virallisesti, kun Vaasan yliopiston, Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulujen sekä Suupohjan Ammatti-instituutin rehtorit ja muut kumppanit kirjoittivat yhteistyösopimuksen helmikuun alussa. Avajaisseminaari Teknologiakeskus Logistiassa keräsi kymmeniä kiinnostuneita.

Logistia-Instituutti on merkittävä panostus 35-vuotisen materiaalinkäsittelyalan kehittämiseen. Kauhajokinen materiaalinkäsittelyn ja logististen järjestelmien yritysverkosto saa merkittävän toimijaverkoston tuekseen. Tavoitteena on osaamisen, tutkimuksen ja tuotekehityksen kehittäminen alan yrityksissä.

Avausseminaari pureutui siihen, miten tuotekehityksen avulla voidaan parantaa alan näkymiä tulevaisuudessa. Jukka Mäntykivi kertoi Atrian panostuksista tuotekehitykseen ja Timo Äijö Pesmelin tarpeista systemaattiseen tuotekehitykseen. Lisäksi toimijaverkoston edustajat esittelivät, mitä Logistia-Instituutilla on tarjottavanaan tuotekehityksen tueksi.

Nyt on meneillään Instituutin käynnistysvaihe, johon on saatu kolmivuotinen Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus. Suupohjan Elinkeinokuntayhtymä on hankkeen hallinnoija. LC Logistics Center Oy toimii Instituutin toimintojen koordinoijana.

Logistia-Instituutin osa-alueet ovat koulutus, tutkimus ja tuotekehitys. Henkilöstölle tarjotaan täydennyskoulutusta esimerkiksi projektiliiketoiminnasta sekä poikkitieteellistä koulutusta. Logistia-toimialalla on tutkimusprofessuuri ja tutkijaryhmä. Tuotekehityksen tueksi tarjotaan oppilaitosten palveluja yhtenäisesti saman katon alla.

Klusteriyrityksillä on tarpeita mm. ydinosaamista syventävään koulutukseen, soveltavaan tutkimustietoon ja kansainvälisen toiminnan taitojen kehittämiseen.

Sosiaalinen media on ajankohtainen aihe joka puolella ja myös Kauhajoen aluekeskusohjelmassa. AKO järjesti erityisesti pienyrittäjille suunnatun digi-bisnespäivän Logistiassa. Iltapäivän aikana mietittiin, miten uudistuva internet voi antaa liiketoiminnalle. Aiheesta kertoivat mm. Hessu Järvinen ja Saara Laaksonen, joka on koonnut Digitaalinen Kauhajoki 2.0 -strategian.

- Elämme murrosvaihessa ja on arvioitu, että digitaalisen tiedon määrä viisinkertaistuu lähivuosina, pohjusti ohjelmajohtaja Timo Vesiluoma.
Sosiaalisen median merkitys korostuu muun muassa siksi, että käyttäjä- ja asiakaslähtöisyys korostuu bisneksessä.
- Jokamiehen mielipide yrityksistä nousee esiin yhä enemmän.

Sosiaalinen media on hyvä alusta videomarkkinoinnille, joka on nousemassa voimakkaasti. Nettimainonnan liikevaihto on Englannissa ylittänyt ensi kerran tv-mainonnan, sama on viiveellä tulossa Suomessakin
- Kakskymppisten sukupolvi on aktiivikäyttäjä ja sitä kautta sosiaalinen media vyöryy työelämään ja yrityksiin, Vesiluoma sanoi.

Sosiaalinen media on pitkälti mielikuvan luomista, ryhmät ja yhteisöt ovat tärkeitä mielikuvan luojia.
- Sosiaalisen median keinot ovat hyvin nopeita ottaa käyttöön, vie minuutin luoda Twitter-tili, mutta tärkeää on miettiä tavoitteet ja strategia niiden käyttöön.
Kauhajoen seudun AKOssa on tehty sosiaalisen median strategia. Tulevassa Kauhajoen seudun KOKO-ohjelmassa on ensi vuonna luvassa mm. laajemman koulutushankkeen käynnistäminen, pilottikäyttäjäryhmien aktivointi sekä tukipisteen perustaminen.

Kauhajoen aluekehittäjät tutustuivat Espoon Otaniemessä sijaitsevaan Design Factoryyn. Se on ensimmäinen konkreettinen Aalto-yliopiston tulos yhdistäen Teknillisen Korkeakoulun, Taideteollisen Korkeakoulun sekä Helsingin Kauppakorkeakoulun toiminnan. Design Factory on tuotekehityksen tutkimus- ja oppimisympäristö, joka tukee tieteidenvälistä, ongelmalähtöistä projektioppimista ja -tutkimusta.

Päätilasuunnittelija Esa Santamäki kertoi, että tilat on ennen kaikkea suunniteltu joustaviksi ja avoimiksi. Tavoitteena on, että ne mahdollistavat kokemusten vaihdon ja avoimen innovoinnin. Tiloissa sijaitsee mm. protoverstaita ja näyttelytiloja.

- Monet kalusteet ovat siirrettäviä, neuvottelutiloja on rakennettu kontteihin, kokoustiloissa kannustetaan luovuuteen monella tapaa, Esa Santamäki kertoi ja esitteli mm. hiljaisen työskentelyn valkoisen ja mustan huoneen, ideatila Zoon sekä Puuhamaan.

Vierailijat saivat lukuisia ideoita teknologiakeskus Logistiaan suunniteltavaan Inno-labraan, jonka tarkoituksena on toimia innovoivana kokoontumispaikkana.

Design Factoryssa toimii mm. 14 yrityksen yhteinen tuotekehityshanke ja yritystä suunnittelevien start up –esihautomo. Vuoden verran toimineen Design Factoryn vuosibudjetti on noin miljoona euroa.