Kauhajoen seutu

Sosiaalinen media on ajankohtainen aihe joka puolella ja myös Kauhajoen aluekeskusohjelmassa. AKO järjesti erityisesti pienyrittäjille suunnatun digi-bisnespäivän Logistiassa. Iltapäivän aikana mietittiin, miten uudistuva internet voi antaa liiketoiminnalle. Aiheesta kertoivat mm. Hessu Järvinen ja Saara Laaksonen, joka on koonnut Digitaalinen Kauhajoki 2.0 -strategian.

- Elämme murrosvaihessa ja on arvioitu, että digitaalisen tiedon määrä viisinkertaistuu lähivuosina, pohjusti ohjelmajohtaja Timo Vesiluoma.
Sosiaalisen median merkitys korostuu muun muassa siksi, että käyttäjä- ja asiakaslähtöisyys korostuu bisneksessä.
- Jokamiehen mielipide yrityksistä nousee esiin yhä enemmän.

Sosiaalinen media on hyvä alusta videomarkkinoinnille, joka on nousemassa voimakkaasti. Nettimainonnan liikevaihto on Englannissa ylittänyt ensi kerran tv-mainonnan, sama on viiveellä tulossa Suomessakin
- Kakskymppisten sukupolvi on aktiivikäyttäjä ja sitä kautta sosiaalinen media vyöryy työelämään ja yrityksiin, Vesiluoma sanoi.

Sosiaalinen media on pitkälti mielikuvan luomista, ryhmät ja yhteisöt ovat tärkeitä mielikuvan luojia.
- Sosiaalisen median keinot ovat hyvin nopeita ottaa käyttöön, vie minuutin luoda Twitter-tili, mutta tärkeää on miettiä tavoitteet ja strategia niiden käyttöön.
Kauhajoen seudun AKOssa on tehty sosiaalisen median strategia. Tulevassa Kauhajoen seudun KOKO-ohjelmassa on ensi vuonna luvassa mm. laajemman koulutushankkeen käynnistäminen, pilottikäyttäjäryhmien aktivointi sekä tukipisteen perustaminen.

Kauhajoen aluekehittäjät tutustuivat Espoon Otaniemessä sijaitsevaan Design Factoryyn. Se on ensimmäinen konkreettinen Aalto-yliopiston tulos yhdistäen Teknillisen Korkeakoulun, Taideteollisen Korkeakoulun sekä Helsingin Kauppakorkeakoulun toiminnan. Design Factory on tuotekehityksen tutkimus- ja oppimisympäristö, joka tukee tieteidenvälistä, ongelmalähtöistä projektioppimista ja -tutkimusta.

Päätilasuunnittelija Esa Santamäki kertoi, että tilat on ennen kaikkea suunniteltu joustaviksi ja avoimiksi. Tavoitteena on, että ne mahdollistavat kokemusten vaihdon ja avoimen innovoinnin. Tiloissa sijaitsee mm. protoverstaita ja näyttelytiloja.

- Monet kalusteet ovat siirrettäviä, neuvottelutiloja on rakennettu kontteihin, kokoustiloissa kannustetaan luovuuteen monella tapaa, Esa Santamäki kertoi ja esitteli mm. hiljaisen työskentelyn valkoisen ja mustan huoneen, ideatila Zoon sekä Puuhamaan.

Vierailijat saivat lukuisia ideoita teknologiakeskus Logistiaan suunniteltavaan Inno-labraan, jonka tarkoituksena on toimia innovoivana kokoontumispaikkana.

Design Factoryssa toimii mm. 14 yrityksen yhteinen tuotekehityshanke ja yritystä suunnittelevien start up –esihautomo. Vuoden verran toimineen Design Factoryn vuosibudjetti on noin miljoona euroa.

Pohjalaista kaluste- ja sisustusalan osaamista on esillä jälleen Nikkarikeskuksessa Kurikan Jurvassa. Willa Kaarnassa on nyt aktiiviselle eläkeläispariskunnalle mietitty sisustus. “Taloa talon sisällä” suunnitellaan vietävän esille myös pääkaupunkiseudulle ja ulkomaisiin näyttelytapahtumiin.

- Viemme ideaa eteenpäin ja ensi vuonna on luvassa neljä eri sisutuskokonaisuutta. Pääkaupunkiseudulla pyrimme olemaan esillä joko ensi vuoden Habitaressa tai vuonna 2011 Senaatintorilla, jossa Etelä-Pohjanmaa esittäytyy. Suunnittelemme Willa Kaarnan viemistä myös ulkomaille, kertoo Nikkarikeskuksen toimitusjohtaja Johanna Peltoniemi.

Willa Kaarnan sisustukseen tutustui myös joukko eläkeläisiä Suupohjan Osuuspankin Ikivihreät-kerhosta. Sisustussuunnittelija Heidi Koiviston esittelyn jälkeen kommentit olivat pääosin innostuneita ja kehuvia.

- Hienot puulattiat! Sauna oli erikoisen hieno. Rauhallinen, toimiva, vaalea.

Kerttu Pihlajamäki, Mirja Airaksela ja Pirkko Nevala istahtivat testaamaan olohuoneen sohvaa.

- Mahtava on, mutta lyhytjalkainen tarvitsee tyynyn selän taakse. Pitkäjalkaiselle oikein hyvä, naiset kehuvat Möbeltrion sohvaa.

Naiset pitivät vapaa-ajan asunnon vaaleasta yleisväristä ja vaaleista kalusteista, kuten tutkimuksen mukaan eläkeläisten enemmistö tekee. Pari puutetta tarkkasilmäiset naiset huomasivat talosta.

- Komeroja ei ole juuri yhtään. Niitä pitää olla vapaa-ajan asunnossakin paljon. Ja astianpesukone ei ollut mahtunut keittiöön.

Seudullinen ennakointi on käsite, josta puhutaan nykyään entistä enemmän. Käsite on mukana mm. uuden KOKO-ohjelman valtakunnallisissa teemoissa. Kauhajoen seudulla mm. Verkostopilotin ja AKO:n eri toimialaryhmät ovat toimineet eräänlaisina ennakointifoorumeina noin seitsemän vuoden ajan.

Kauhajoella tutustuttiin torstaina 22.10. Salon seudun ennakointimalliin. Iltapäivä oli osa aluekeskusohjelman innovaatioverkoston toimintaa. Projektipäällikkö Anita Silanterä Salon kaupungin aluekehittämisyksiköstä esitteli, miten Salon seudulla on ennakointia tehty. Silanterä korosti, että alueellisessa ennakoinnissa yhteisen tavoitteen löytäminen eri organisaatioiden kesken on oleellista.

- Ennakointi on jatkuva ja osallistava prosessi. Ennakointi on tulevaisuuden tekemistä, ei sen arvaamista. Eli se on tahtotila, joka ottaa kuitenkin huomioon ennakointitiedon, Silanterä kertoi.

Ryhmätyöskentelyssä mietittiin, miten ennakointi on järjestetty seudulla ja maakunnassa. Osalllistujat pohtivat myös, keitä toimijat ovat ja mitkä ovat heidän tehtävänsä. Tilaisuudessa mietittiin myös, mikä on alue-ennakoinnin ensisijainen tehtävä. Tehtävät voivat olla esimerkiksi informointia, tiedonhallintaa, osallistumiseen tai muutokseen liittyviä. Kauhajoen seudulla korostui mm. osallistamisen ja yhteisten tavoitteiden merkitys.

Kauhajoen seutu isännöi AMO-tapaamista 15.-16.syyskuuta. AMO on maaseutumaisten alueiden erityisohjelma, joka on tarkoitettu niille alueille, jotka eivät kuulu aluekeskusohjelmaan  tai Uudenmaan kaupunkiohjelmien piiriin. AMO-tapaamisessa esitellään Kauhajoen seudun aluekeskusohjelman sisältöä ja toimintamalleja.

Sekä AMOn että aluekeskusohjelma AKOn tavoitteena on alueiden elinkeinoelämän ja kilpailukyvyn kehittäminen.

Seminaarin aluksi aluekehitysjohtaja Janne Antikainen työ- ja elinkeinoministeriöst’ä kertoi osallistujille KOKO-ohjelman  arvioinnista. Sekä AKO- että AMO-alueet ovat hakeneet ensi vuonna alkavaan KOKO-ohjelmaan.

Antikainen kertoi, että KOKO-hakemusten perusasiat, kuten vahvuuksien tunnistaminen ja yhteistyö eri toimijoiden kesken olivat pääosin hyvin hallussa. Eniten puutteita alueilla on mm. seurannan ja vaikuttavuusarvioiden kirjaamisessa ohjelmiin.

KOKOn budjetti tulee olemaan 24 miljoonaa euroa vuosittain, joista puolet tulee työ- ja elinkeinoministeriöltä ja puolet alueilta eli pääosin kunnista. Valtioneuvosto myöntää rahoituksen maakuntaliitoille, jotka jakavat varat alueille. Lopulliset rahoituspäätökset saataneen helmikuussa 2010.

- Kuntarjoituksen kiristyminen näkyy kyllä hakemuksissa, Antikainen totesi.

Seminaariesitys Sosiaalisen median merkityksestä hallinnolle ja julkiselle sektorille (Andrea Vascellari):

http://www.andreavascellari.com/?p=3078