Suupohjan / Kauhajoen seudun KOKO

Seudullinen ennakointi on käsite, josta puhutaan nykyään entistä enemmän. Käsite on mukana mm. uuden KOKO-ohjelman valtakunnallisissa teemoissa. Kauhajoen seudulla mm. Verkostopilotin ja AKO:n eri toimialaryhmät ovat toimineet eräänlaisina ennakointifoorumeina noin seitsemän vuoden ajan.

Kauhajoella tutustuttiin torstaina 22.10. Salon seudun ennakointimalliin. Iltapäivä oli osa aluekeskusohjelman innovaatioverkoston toimintaa. Projektipäällikkö Anita Silanterä Salon kaupungin aluekehittämisyksiköstä esitteli, miten Salon seudulla on ennakointia tehty. Silanterä korosti, että alueellisessa ennakoinnissa yhteisen tavoitteen löytäminen eri organisaatioiden kesken on oleellista.

- Ennakointi on jatkuva ja osallistava prosessi. Ennakointi on tulevaisuuden tekemistä, ei sen arvaamista. Eli se on tahtotila, joka ottaa kuitenkin huomioon ennakointitiedon, Silanterä kertoi.

Ryhmätyöskentelyssä mietittiin, miten ennakointi on järjestetty seudulla ja maakunnassa. Osalllistujat pohtivat myös, keitä toimijat ovat ja mitkä ovat heidän tehtävänsä. Tilaisuudessa mietittiin myös, mikä on alue-ennakoinnin ensisijainen tehtävä. Tehtävät voivat olla esimerkiksi informointia, tiedonhallintaa, osallistumiseen tai muutokseen liittyviä. Kauhajoen seudulla korostui mm. osallistamisen ja yhteisten tavoitteiden merkitys.

Kauhajoen seudulla aluekehitystä tehdään ensi vuoden alusta KOKO-ohjelman avulla. Aluekehittämisen ohjelmarakennetta muutetaan ensi vuoden alusta valtionneuvoston päätöksen perusteella. Nykyiset aluekeskusalueet AKOt ja kaksi muuta ohjelmaa ovat sulautuvat uudeksi koheesio- ja kilpailukyky -ohjelmaksi (KOKO).

Kuntien käsittelemät ohjelmat jätetään työ- ja elinkeinoministeriöön kesäkuun lopussa. TEM osallistuu KOKO-ohjelmien rahoitukseen maakuntien liittojen kautta puolella kustannuksista, toisesta puolesta vastaavat kunkin alueen kunnat.

Valtakunnallisena tavoitteena ovat alueiden kilpailukyvyn kehittyminen, elinvoimaisen ja tasapainoisen aluerakenteen säilyminen sekä alueiden erityishaasteisiin vastaaminen. Perinteisen mitä-kysymyksen lisäksi alueilta halutaan vastausta kysymykseen miten, eli tavoitteena on myös aluekehittämisen toimintatapojen uudistaminen.

- Kauhajoen seudulla ohjelmaa on työstänyt kymmenisen työryhmää eli yli sata henkeä.

He ovat yrittäjiä, kehittäjiä sekä oppilaitosten, järjestöjen ja kuntien edustajia, kertoo valmistelua vetänyt ja ohjelmaluonnoksen koonnut ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma.

Ohjelma alue kattaa Isojoen, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan kunnat. Kurikan kaupunki on mukana kalusteet ja asuminen -osiossa ja bio-elintarvikealalla. Uutta on Honkajoen kunnan mukaantulo ohjelmaan elintarvikealan osalta. Honkajokiset alan yritykset ovat mukana Kauhajoki Food Parkin toiminnassa.

Suupohjassa viisi teemaa

KOKO-työtä tehdään Suupohjassa tehdään viiden teeman avulla:

1. Logistisetjärjestelmät / metalli
2. Bio-elintarvikeala
3. Living Business – kalusteet ja asuminen
4. Digitaalisen osaamisen soveltaminen
5. Uudistuvat seutupalvelut ja pilotit
   

Suupohjan ohjelma haluaa vahvistaa ja uudistaa alueen vahvoja aloja eli logistisia järjestelmiä / metallia, kalustealaa ja bio-elintarvikealaa.

- Tältä osin uusi KOKO jatkaakin Kauhajoen seudun verkostopilotin ja aluekeskusohjelman työtä, mainitsee Vesiluoma. Verkostopilotilla ja AKO:lla on ollut koordinoiva ja merkittävä rooli seudun kärkialojen kehittämisessä.

Uutta ohjelmassa on kestävän kehityksen mukaisen, ”vihreän talouden” edistäminen. Tavoitteena on sitä kautta lisätä kilpailukykyä kärkitoimialoilla.

Seudun kilpailukyvyn ylläpito edellyttää myös kokonaan uusien avauksien tekemistä. Näitä tehdään mm. seutuverkkoa hyödyntäen ja digitaalista liiketoimintaa edistämällä. Eri asiantuntijoiden mukaan digitalisaatio on vasta alullaan ja Suupohjassa on erittäin hyvät mahdollisuudet hyödyntää sitä huippumodernin seutuverkon kautta. Mm. sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää niin oppimisessa kuin yritysten markkinoinnissa.

Valtioneuvosto on myöntänyt Kauhajoen seudulle 255 000 euroa aluekeskusohjelman toteutukseen vuonna 2009. Seudun oma rahoitus mukaan lukien seudun AKO-budjetti on yhteensä 510 000 euroa tänä vuonna. Tarkennettu budjetti seuturahoituksen osalta varmistuu maaliskuussa.

Kauhajoen seudun AKOn keskeinen tavoite on vahvistaa seudun kilpailukykyä ja sosiaalista pääomaa.

- Käytännössä ohjelmassa kehitetään kärkitoimialoina logististen järjestelmien klusteria, elintarvikelaa sekä huonekalualaa, kertoo ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma.

Mielenkiintoinen osa ohjelmaa on myös Suupohja Living Lab, jolla panostetaan tietoverkkojen tehokkaampaan hyödyntämiseen ja testaamiseen sekä uusien web 2.0 -ratkaisujen etsimiseen. Ohjelman teemoja ovat myös hyvinvointiyrittäjyys, seutuviestintä ja osaamisen kehittäminen.

Vuoden 2009 aikana aluekeskusohjelmassa painottuu myös strateginen suunnittelu, jossa luodaan Suupohjaan uusi Koheesio- ja kilpailukyky (KOKO) -ohjelma vuosille 2010 - 13.

Valtakunnallinen AKO on valtioneuvoston erityisohjelma alueiden kehittämiseksi. Sen tavoitteena on kehittää aluekeskusten vahvuuksia, erikoistumista ja yhteistyötä. Ohjelman toteuttamisesta Kauhajoen seudulla vastaa Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä yhteistyöverkostonsa kanssa.