Habitaren kuva-antia
Kuva-antia huonekalu- ja sisustusmessuilta Habitaresta. Messut jatkuvat sunnuntaihin 5.9. saakka Helsingin messukeskuksessa.
Kuva-antia huonekalu- ja sisustusmessuilta Habitaresta. Messut jatkuvat sunnuntaihin 5.9. saakka Helsingin messukeskuksessa.
Vuoden suurin huonekalu-, sisustus- ja designtapahtuma Habitare pidetään 1. - 5.syyskuuta Helsingin Messukeskuksessa. Kotimaisuus ja suomalaiset huonekaluvalmistajat ovat valokeilassa uudella Made in Finland -yhteisalueella. Made in Finland -alue esittee kotimaisen huonekaluvalmistuksen arvoja, aitoja tuotteita ja laadukkaita suomalaisia huonekaluja.
Mukana osastolla on useita yrityksiä myös Etelä-Pohjanmaalta, kuten P. Rotola Pukkila ja Pohjanmaan kaluste. Alue tarjoaa kävijälle kontaktin suomalaisiin huonekaluvalmistajiin ja antaa vastauksen, miksi kotimainen huonekalu kestää sukupolvelta toiselle. Alueella esittäytyvät suunnittelijoiden lisäksi sekä alan suuret ja perinteiset valmistajat, kuten Niemen Tehtaat (vuodesta 1898), P. Rotola Pukkila (v. 1965) ja Pohjanmaan kaluste (v. 1960) että nuoret, uniikkiin tuotantoon pohjaavat yritykset kuten Valhalla Woods ja Woodstock Décor.
Suomalainen kalustevalmistus ja valmistuksen tulevaisuus on aiheena myös Habitaren lehdistötilaisuudessa 1.9. klo 9.30. Työ- ja elinkeinoministeriön toimialapäällikkö Pasi Loukasmäki Kainuun ELY-keskuksesta esittelee toimialan menestymisen mahdollisuuksia työvoiman, saatavuuden ja talouden näkökulmasta.
Elintarvikealan pienyritykset täyttävät jälleen Kauhajoen Ruokamessut syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. 20-juhlavuottaan viettävä messu on Suomen suurin pienten elintarvikejalostajien messutapahtuma, näin laajasti yritykset eivät ole missään muussa tapahtumassa esillä.
- Ruokamessut ovat älyttömän täynnä, kaikki kolot on myyty, huokaa messupäällikkö Kirsti Vuori tyytyväisenä reilun viikon kuluttua pidettävien Kauhajoen Ruokamessujen tilannetta.
Messujärjestäjät iloitsevat myös siitä, että paikalla on 44 ensikertalaista, joista 31 on ruokaa tarjoavaa näytteilleasettajaa. Kirsti Vuori kertoo, että muun muassa rannikon Qvarkenfood-yritykset tulevat messuille mukanaan paljon toivottuja kalatuotteita.
- Tarjolla on myös karjalanpiirakoita ja muita perinneherkkuja Karelia ála carte -verkoston yrittäjiltä. Pihalle rakennetaan 12-metrinen leipomolinja. Toivottavasti herkulliset tuoksut leviävät ja kutsuvat paikkakuntalaisia vastustamattomasti.
Lähiruokakeskustelua
Uutta on myös tuottajien tuoretori, josta voi napata mukaansa peruna- tai porkkanapussin. Mukana osastolla on myös FP Food Park Oy, joka haluaa herätellä lähiruokakeskustelua.
- Tuomme mielellämme ruuan takana olevaa alkutuottajajoukkoa esille, sanoo Food Parkin toimitusjohtaja Hannu Uusihonko.
Pienyritysten on tunnetusti vaikea saada tuotteitaan isojen ketjujen valikoimiin. Messupäällikkö Kirsti Vuori kertoo, että keväinen elintarvikealan lakko oli monelle yritykselle portti kauppoihin.
- Kun pientuottajat kerrankin pääsivät ketjujen hyllyille, nähtiin että ne menevät kyllä kaupaksi, kun vain ovat hyvin esillä, vakuuttaa myös Salme Haapala Foodwestistä.
Messuovet avataan perjantaina 3.9. klo 12 ja avajaiset pidetään klo 14. Silloin julkistetaan myös uutuustuotekilpailun voittaja. Finalisteja ovat Profood Oy:n Mummon keittoaines, Pirjon Pakarin Häjypoika-täyshyväkakko sekä Puukari pysäkin Kuivattu luomuruisleivän juuri.
Ruokamessuseminaari järjestetään perjantaina 3.9. SeAMKin Kauhajoen yksikössä. Seminaarin aiheena on kestävä tuotanto, reilu tuotanto ja vastuullisuus elintarvikeketjussa. Ruokamessujen järjestämisestä vastaa Kauhajoen kaupunki. Järjestelyissä ovat mukana myös FP Food Park Oy, Foodwest Oy, Ruralia-instituutti, Suupohjan Ammatti-instituutti, SeAMK Liiketoiminta Kauhajoki ja Sedu Kauhajoki.
OECD on julkistanut Suomen hallinnon maa-arvioinnin. Sen mukaan suomalaisen hallinnon merkittävimmät haasteet ovat talouskriisi, ikärakenteen vääristymä ja globaaliin toimintaympäristöön sopeutuminen.
Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) on OECD:n mukaan onnistunut esimerkki. Ohjelma on edistänyt sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin muuttamalla valtion sekä alue- ja paikallishallinnon suhdetta. ”KOKO:n fokus on alhaalta ylöspäin tapahtuva osallistuminen ja ideoiden työstäminen” arvioinnissa todetaan. OECD:n mukaan ohjelma tarjoaa ”onnistuneen mallin yhteiselle omistajuudelle alue- ja paikallishallintotasolla”.
Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma potkaistiin käyntiin kick-off-tiimiseminaarilla.